Vaalitentissä TackleFin (HC Snipers I.1)

Joukkueen organisoiminen

Mikä on tavoitteesi maajoukkueen kanssa ja miten aiot tavoitteeseen päästä?

– Ensisijainen tavoite on rakentaa joukkuetta tulevaisuudelle. Tämä tarkoittaa sitä, että joukkueeseen tulisin valitsemaan lahjakkaimmat, mutta kuitenkin korkeataitoiset pelaajat. Toinen tavoite on tietenkin viedä joukkue kisoissa niin pitkälle kuin mahdollista. Suomen tasoisella maajoukkueella mitali on varmasti mahdollisuuksien rajoissa. Tavoitteeseen pääsee huolellisella joukkueen rakentamisella ja kovalla työllä.

Miten aiot hallita kokonaisuutta? Saat todennäköisesti pelaajadataa sekalaisessa muodossa sähköpostiin, ppm-postiin ja joka paikkaan. Parin viikon päästä tilanne voi olla jo toinen ja data olisi uusittava. Missä ja miten ylläpidät valtavaa datamäärää?

– Sekalainen data on tietysti koottava jonnekin. Foorumin keskusteluiden mukaan tietokantasivusto olisi rakenteilla, joten hyödyntäisin sitä. Mikäli tietokantaa ei ole käytettävissä, käytän Exceliä apuna ja varmasti käytän vaikka tietokanta olisikin. Tietojen päivitystä varten tietokannan pitäisi tarjota tietojen päivittämismahdollisuuden. Tilanne on tietysti vielä aika avoin miten tietokantaa pääsee hyödyntämään, mutta sanoisin, että datan koonti ja päivitys ei tule olemaan ongelma vaikka tietokantasivustoa ei olisikaan.

Miten aiot suorittaa pelaajien etsimisen?

– Yksi keino tietysti on tietojen kerääminen tiettyjen kriteerien perusteella tietokantaan managerien syöttämänä sekä saadut ppm-postit ja mahdolliset foorumiviestit. Lisäksi pitää suorittaa omaa scouttausta, koska kaikki eivät välttämättä lue foorumeita tai eivät muuten hoksaa ilmoittaa pelaajasta maajoukkueelle. Scouttausta suoritan minä itse sekä apulaiset. Apulaisille annan tietyt kriteerit, joilla saadaan suodatettua pelaajamassaa.

Oletko ottamassa avuksesi apulaisia? Jos olet, niin mitä he tulevat tekemään?

– Nimitettävä ykkösapulainen tulee olemaan erityisen tärkeä ja tulee olemaan apuna kanssani treenin ohjauksessa ja lähes kaikessa. Muut apulaiset tekee scouttausta, oheistoimintaa ja muuta maajoukkueelle hyödyllistä.

Oletko todella varma, että sinulla on aikaa ja halua ryhtyä tällaiseen projektiin? Ettet kyllästy heti valinnan jälkeen?

– Ei noin loistohomma rupea tympäsemään. Minulla on todella suuri innokkuus maajoukkuetta, jääkiekkoa ja peliä kohtaan. Ne motivoivat minut tekemään tämän kovan työn maajoukkueen eteen. Se on kova työ, varsinkin aluksi. 50:n pelaajan valinnan jälkeen homma vähän helpottuu ja pääsee todenteolla nauttimaan joukkueen rakentamisesta. Aikaa minulla myös riittää todella hyvin.

Pelaajavalinnat

Mitä tulet painottamaan pelaajavalinnoissa?

– 50 pelaajaa valittaessa: lahjakkuus, uran pituus, taidot, omistajajoukkueen harjoitus- ja lepotilat (jos ei maajoukkueella omia tiloja). Lahjakkuus, koska se ei muutu ja vaikuttaa treeniin eli vaikuttaa siihen miten hyviä pelaajia maajoukkueeseen saadaan treenattua. Uran pituus, koska pelaaja on maajoukkueen käytettävissä myös tulevaisuudessa ja treenaus on nopeampaa kuin lyhyturaisella. Taitotaso pitää tietysti katsoa. Joukkueessa tuskin nähdään esim. alle 200 KO pelaajia, mutta KO ei ratkaise vaan taitojakauma ja miten pitkä matka taidoilla on omiin taitotavoitteisiini.
Kisoihin valittaessa: taidot, energia, kemia ja kokemus.

Missä suhteessa painotat pelaajien aputaitoja päätaitoihin verrattuna? (Anna summittainen arvio esim. 2:1:1 tai 100-55-45)

– 100% jaettuna päätaidon ja aputaitojen kesken olisi noin 50%-30%-20% (pientä vaihtelua saa olla). Esim. taidot 100-70-50 (45%-32%-23%) olisi sopiva suhde. Monesti menee aika mutulla siihen asti kun matikkapää riittää, mutta suurin piirtein noin.

Kuinka paljon painotat laukausta laitureille, keskushyökkääjille ja puolustajille? Montako prosenttia päätaidosta?

– laitureilla vähintään 75% päätaidosta. Keskushyökkääjillä väh. 50-75%. Puolustajilla 30-50%. Riippuu paljon monesta tekijästä: roolitukset, ylivoima, lahjakkuudet jne.

Kuinka merkittävänä pidät pelaajien kokemusta? Kuinka paljon esimerkiksi 10 kokemuspisteen ero mielestäsi merkkaa pelaajien valinnassa?

– Lähtötaso ei tarvitse olla korkea, koska maajoukkueessa kuitenkin kokemusta kertyy nopeammin. Kokemusta katsotaan sitten tarkemmalla silmällä kisajoukkuetta valittaessa. Vaikea vielä sanoa onko 10 pistettä iso ero, koska ei tiedetä kuinka nopeasti kokemus kasvaa maajoukkueessa, mutta kokemuksen edelle menee ainakin kemiat ja energia. Lisäksi pitää tietysti punnita taitojen ja kokemuksen välillä.

Otatko valinnoissa huomioon lahjakkuuden, iän ja uran pituuden jopa välittömän menestyksen menettämisen uhan alla?

– Lahjakkuus, ikä ja uran pituus otetaan huomioon jo alusta asti. Kisoihin mennään tietyllä ydinporukalla eikä sitten enää suunnitelmia lähdetä hirveästi muuttamaan.

Millaiseksi näet mahdollisuuden, että nyt maajoukkueeseen valitut pelaajat olisivat avainasemassa myös muutaman kauden päästä?

– Hyvät mahdollisuudet omalla peluutuksellani, koska aion keskittyä peluuttamaan tiettyä ydinporukkaa + jonkun verran loukkaantumisten/huonojen energioiden varalle ja tulevaisuudelle. Niinpä jatkossa on käytettävissä valmiit pelimiehet hyvillä kemioilla ja kokemuksilla + jonkun verran pelaajia, jotka ovat saaneet jo “jalkansa oven väliin”.

Kokoonpanot

Mitä pidät tärkeimpinä tekijöinä kokoonpanoja luodessasi?

– Tärkeimmät ovat taidot/taitojakauma, kemia, ja kokemus. Näiden lisäksi esimerkiksi ykkösketjuun pyritään valitsemaan hyökkäävimmät ja laukaustaitoisimmat pelaajat, mutta kemiat huomioidaan ensin. Energia myös pitää ottaa huomioon.

Missä vaiheessa lyöt lopullisen 50 pelaajan ryhmän lukkoon?

– Mihinkään ei ole kiirettä, joten viimeisenä päivänä lyödään lukkoon.

Kuinka moni joukkueeseen valituista pelaajista tulee olemaan laitureita, kuinka moni senttereitä, puolustajia ja maalivahteja?

– Noin yhdeksän ketjullista pelaajia. Suurin piirtein 9 sentteriä, 18 laituria, 18 puolustajaa ja 5 maalivahtia.

Miten tulet peluuttamaan pelaajia harkkakaudella? Peluutatko alussa valitsemaasi miehistöä arvokisojen loppuun asti, vai vaihtuvatko miehet välillä?

– Tiettyä porukkaa tulisin peluuttamaan enemmän, että kertyy kemiaa ja kokemusta. Miehet vaihtuu välillä, että on myös loukkaantumisten sekä huonojen energioiden varalle pelaajia.

Miten valitset lopullisen 28 pelaajan kisaryhmän?

– Eniten peluutettu porukka, jolla on hyvin kemiaa ja kokemusta sekä taitoa. Huomioidaan energiat ja otetaan jokunen tulevaisuuden lupaus myös ryhmään.

Miten tulet tekemään yhteistyötä pelaajien seurajoukkueiden kanssa?

– Annan treenausohjeita ja muistuttelen tarpeen vaatiessa energian säästämistä.

Miten tulet seuraamaan pelaajan taitojen muutoksia kauden aikana?

– Käsittääkseni taidot näkyy managerille ja apulaiselle, joten kyllä noita tulee jatkuvasti tarkasteltua ja päiviteltyä mahdolliseen tietokantaan ja omaan Exceliin.

Kuinka merkittävänä pidät pelaajien energioita? Vaikuttaako 10 energiapisteen ero mielestäsi paljon kokoonpanoa valittaessa?

– Energiat ovat tärkeitä ja tuovat varmasti haastetta kokoonpanoa valittaessa, koska seurajoukkueet lopettavat kauttansa finaaleissa ja muissa tärkeissä peleissä kun MM-kisat alkavat. 10 energiapistettä on jo todella iso ero ja vaikuttaisi valintoihin. Toivottavasti noin isoja eroja ei tule. Pienet erot (1-5) ei haittaa.

Miten aiot peluuttaa maalivahteja harkkakaudella ja kisakaudella?

– Kahta maalivahtia enemmän ja muita jonkun verran. Kisat saattaisi mennä puoliksi kahdella maalivahdilla energioiden säästämiseksi.

Taktiikat

Miten luot taktiikan peliin? (Tuijotatko taktiikka vs. taktiikka -analyysejä ja uskot tietäväsi millä vastustaja tulee, vai miten lähestyt vastustajan scouttausta?)

– Jos taktiikan voi arvata, valitsen vastataktiikan. Jos taas taktiikka on vaikeasti arvattavissa, valitsen joukkueelle sopivan taktiikan riippuen onko koti- vai vieraspeli ja onko altavastaaja vai suosikki, pelaajamateriaali huomioiden.

Aiotko vaihdella pelaajia taktiikoiden ja vastustajien mukaan MM-kisoissa?

– Kyllä, jos vastustajalta voi havaita selkeitä heikkouksia/vahvuuksia.

Miten aiot käyttää eri intensiteettejä MM-kisoissa?

– Aluksi säästellen normaalilla intensiteetillä, mutta jos tilanne vaatii niin nostetaan intensiteettiä ja tärkeissä peleissä, kuten pudotuspeleissä korkealla intensiteetillä, varsinkin ratkaisevissa peleissä korkealla. Riippuu tietysti paljon siitä millä tasolla energiat ovat kisoissa. Jos energiat ovat jo lähtökohtaisesti kisoihin heikommat, niin voi säästää vielä radikaalimmin ja pelata alkupelejä jopa matalalla.

Kuinka tarkasti aiot scoutata vastustajia MM-kisoissa?

– Melko tarkasti. Analyysi-sivut tuovat tietysti jotain tietoa vastustajasta, mutta lisäksi selaan pelattuja pelejä läpi ja huomioin mitä pelaajia/taktiikoita on käytetty missäkin ottelussa ja mitä arvosanoja on saavutettu. Minä tai apulaiset voi käydä vakoilemassa vastustajan foorumilta, onko siellä mitään paljastettu vahingossa tai tahallaan.

Tiedottaminen

Miten aiot tiedottaa Maajoukkueen tapahtumista?

– Lehdistötiedotteet on yksi hyvä keino. Niitä olenkin tykännyt kirjoittaa ahkerasti myös omalla seurajoukkueessani ja kirjoittaisin myös maajoukkeessa. Muita keinoja on PP Magazine ja foorumi.

Jos häviät ensimmäiset kolme peliä ja kritiikkiä alkaa tulla ovista ja ikkunoista, jatkatko omalla linjallasi, vai muutatko asioita kritiikin mukaan? Kuinka paljon otat huomioon muiden managereiden mielipiteitä?

– Pakko siinä on vain uskoa omaan tekemiseen, koska on lähes ainut joka pelaajat tuntee. Toki kritiikin ja kehitysideat kuuntelen, mutta ne pitää olla perusteltuja, että voin niitä edes punnita. Hyvät ideat, jotka on perusteltu ja kuulostaa hyvältä, toteutetaan.

Löytyykö sinulta kielitaitoa vastata postiisi tuleviin englanninkielisiin kysymyksiin?

– Kyllä löytyy englannin kielen taitoa hyvin. Varsinkin ymmärrän tosi hyvin. Muitakin kieliä voin ymmärtää joten kuten kääntäjän avulla.